Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
27282930123
45678910
11121314151617
18192021222324
25262728293031

RSS

 08.08.2012 19:41 | Ichigo95

Luku 4.

 

 

Saavuimme juuri auringonlaskun aikaan Kaeden talolle missä Sangon ja Mirokun lapset olivat hoidossa. Kaede kuuli tulomme ja astui ulos kantaen Sangon ja Mirokun nuorimmaista lasta selässä olevassa repussa. Rin ja kaksoistytöt Shina ja Nori tulivat myös kurkistellen ulko-oven suulle raottaen sen verhoa. ” Ooh! Siellä ovat isi ja äiti!”, toinen siskoista hihkaisi. Siskokset juoksivat Sangon luo, joka nosti molemmat syliinsä ja syleili heitä.

” Pärjäsitkö Rinin kanssa? Lapsemme ovat aika villejä”, Miroku tiedusteli Kaedelta. ” Eihän tässä mitään. Rin on pitänyt seuraa kaksosille ja nuorin sen kuin on nukkua tuhissut. Mukavaa tämä jälkipolven kasvatus on”, Kaede myhäili.

    Minua hymyilytti. Sango on nyt varmasti helpottunut kun saa olla taas lastensa kanssa. Olin iloinen, koska minulla oli sellaisia ystäviä jotka välittävät. Inuyashakin oli kantanut minua koko matkan. Joka paikkaan kuitenkin koski ja uupumus painoi silmiäni. Lähteillä taisteleminen oli vienyt kaikki voimani. Painoin pääni lepäämään Inuyashan selkää vasten, jolloin Inuyasha hätkähti. ” Salla? Kaikki kunnossa?”, hän kysyi. ” Mmh...”, vastasin puoliunessa Inuyashan reppuselästä. Sango katsahti minuun päin. ” Salla kannattaisi viedä lepäämään”, Sango huolehti. Kaede katsahti minun suuntaani. ” Herranen aika! Mitä ihmettä Sallalle on tapahtunut? Hänhän on ihan retuutettu ja vaatteet riekaleina”, Kaede huudahti huolissaan. ” Salla näyttää tuolta, koska Inuyasha antoi Koogan napata hänet eikä mennyt sitten Sallan perään...”, Shippoo mutisi. Kaede katsoi Inuyashaa ihmetellen. Shina ja Nori alkoivat itkeä. ” Ääää...Salla neiti kuolee!” Miroku huokaisi ja nosti itkevät tytöt kainaloonsa. ” Ei tässä kukaan ole kuolemassa. Salla on vain väsynyt”, hän sanoi ja astui sisälle taloon. Kaede ojensi nuorimmaisen Sangon syliin. ” Sallalle on laitettava peti”, Sango sanoi ja meni sisälle etsimään petivaatteita. Kaede tutkiskeli vielä minua ja sanoi sitten:” Hmm...Taidan tehdä pari rohtoa Sallan haavoihin”, Kaede mutisi katsoen Inuyashaa, joka nyökkäsi ja kantoi minut sisään. Tulimme olohuoneeseen. Olin vielä sen verran hereillä, että tunsin hennon yrttien tuoksun leijailevan talossa. Olin sulkenut silmäni, enkä jaksanut avata niitä väsymyksen takia. Kuulin kaiken sen hälinän jota tulomme aiheutti. ” Kaede! Ovatko petivaatteet täällä?”, kuulin Sangon huutelevan toisesta huoneesta. ” Juu, siellä isossa kaapissa. Niin mihinkäs minä jäin...Niin Rin tuoppas se tänään keräämäsi kasvikori minulle”, Kaede hoputti ja kuulin Rinin juoksevan toiseen huoneeseen. ” Kanna Sallaa vielä hetken kunnes Sango saa sängyn valmiiksi”, Kaede sanoi Inuyashalle. Inuyasha otti minut pois selästään ja piti minua sylissään jotta saisin paremmin levättyä.

   Rin toi täyden kasvikorin Kaeden nenän eteen. ” Tuota Kaede...Saisinko minäkin tehdä rohtoa Salla neidille?”, Rin kysyi arasti. ” No totta kai. Olet jo sen verran oppinut rohtojentekotaitoja ja se auttaa minua paljon”, Kaede hymyili. Sitten Sango tuli samaan huoneeseen sanoen, että peti oli nyt valmis. Inuyasha kantoi minut makuuhuoneeseen, jonne Sango oli juuri pedannut futonin(japanilainen lattialla oleva patja). Tunsin Inuyashan laskevan minut varovasti alas ja tunsin pehmeiden lakanoiden kosketuksen. Inuyasha istui viereeni ja veti peiton päälleni. Minua nukutti, mutta tartuin ensin Inuyashan käteen. "Hm?”                    ” Kiitos, että huolehditte minusta”, sanoin ja suljin sitten silmäni. ” Tietysti huolehdimme”, Inuyasha vastasi mutta olin jo nukahtanut. Inuyasha tunsi, että käteni oli tulikuuma. Hän kokeili kämmensyrjällään otsaani. ” Tulikuuma! Sallalla on hirveä kuume”, Inuyasha sanoi huolissaan. Sango tuli paikalle tuoden puhtaita vaihtovaatteita mukanaan. ” Sango, Sallalla on hirveä kuume”, Inuyasha kertoi ja Sangokin polvistui viereeni kokeillen hänkin otsaani. ” Herran jestas!”, Sango huudahti. ” Inuyasha, mene sinä hakemaan kylmää vettä ja jokin side Sallan otsalle, jotta kuume saataisiin laskemaan. Sano myös Kaedelle, että Sallalla on kuumetta. Voi olla että Salla tarvitsee vahvempaa lääkettä. Minä jään vahtimaan Sallaa ja vaihdan hänen kuraiset vaatteensa puhtaisiin.” Inuyasha nyökkäsi ja poistui huoneesta sulkien oven perässään. Hän nojasi oveen hetken. ” Hemmeti! Miten annoin tämän tapahtua? Salla voi saada vaikka minkä taudin ja vain sen takia, etten mennyt Sallan perään tarpeeksi ajoissa. Olisin voinut estää Sallaa haavoittumasta. Olen täysi idiootti!”

   Miroku teki keittiönä toimivassa huoneessa ruokaa samalla vahtien kaksosia. ” Isi, milloin ruoka on valmista?” Miroku huokaisi ja sanoi sen tulevan pian. Sitten hän kielsi toista lastaan jättämään shippoon rauhaan, joka oli paennut kaapin päälle siskoksia, koska he härnäsivät häntä koko ajan. ” Nori älä koske siihen Kaeden vaasiin!” Kuului sirpaleiden kolinaa. ” Huoh! Että lasten vahtiminen voi olla raskasta”, Miroku huokaisi ja hämmensi ruokaa.  Inuyasha siirsi keittiön suuaukon edessä olevaa verhoa. ” Ruokaa?”

Miroku katsahti Inuyashaan päin. ” Lapset haluavat. Heillä on jo kova nälkä. Tosin emme mekään ole syöneet pitkään aikaan”, Miroku selitti. Inuyasha sitoi hihansa ylös pois tieltä ja otti puisen vesisaavin esiin. Hän kaatoi siihen vettä vesisangosta. ” Sallalla on kuumetta”, Inuyasha vastasi Mirokun ihmettelevään ilmeeseen. Inuyasha oli juuri astumassa ulos keittiöstä kun Sango tuli keittiöön ojentaen Inuyashalle likaista vaatemyttyä. ” Häh?”, Inuyasha ihmetteli. ” Minä otan tämän vesivadin ja sinä voit pestä Sallan likaiset vaatteet”, Sango sanoi tehden asian selväksi ja otti vesisaavin mukaansa. ”Siis mitä? Mikset sinä voi tehdä sitä?”, Inuyasha vastusti. Sango kääntyi takaisin Inuyashan puoleen. ” Minä huolehdin nyt Sallasta ja vaatteet on pestävä. Kaikilla muilla on jo tekemistä, joten hopi hopi pyykkäämään”, Sango sanoi tiukasti ja meni takaisin Sallan luo.

” Pah! Minunko muka pitää pyykätä!?”, Inuyasha mutisi ja katsoi sitten Mirokua. ” Tuota...Tässä ruoan tekemisessä taitaa menää vielä jonkin aikaa”, Miroku virnisti. Inuyashaa suututti ja hän lampsi pihalle vaatemytty mukanaan. ” Missä se himputin pesusoikko sitten on?” Miroku pudisti päätään. ” On se Salla aika moinen jos Inuyasha hänen vuokseen suostuu pyykkäämään.”

   Rin ja Kaede istuivat rohtohuoneessa hauduttamassa lääkettä Sallalle. Rin nosti kasvikoristaan yhden kasvin kysyen Kaedelta oliko se oikea. Kaede nyökkäsi vastaukseksi. Molemmat hätkähtivät kun Inuyasha tuli huoneeseen. ” Sallalla on kuumetta, Sango pyysi sanomaan”, Inuyasha tokaisi ja nosti sitten viereisestä nurkasta puisen pesusoikon. ” No sitten on tehtävä lääkettä myös kuumeen laskemiseen”, Kaede touhusi ja alkoi kaivaa lokeroita joihin hän oli tallettanut erilaisia kasveja. Hän otti muutaman ja kaatoi ne huoneen keskellä olevaan porisevaan pataan, josta nousi yrttien tuoksu. Rin katsoi Inuyashaa.                      ” Inutyasha...Minua vain ihmetyttää mitä sinä oikein touhuat?”, Rin kysyi katsoen pesuvatia kantavaa Inuyashaa. ” No pyykkään tietysti!”, Inuyasha ärisi takaisin ja poistui huoneesta. Kaede ja Rin jäivät hölmistyneenä katsomaan Inuyashan perään. ” Pyykkäät...?”, he toistivat yhteen ääneen.

    Pian Inuyasha oli pihalla työn touhussa. Hän hankasi Sallan vaatteita pyykkilautaa vasten ja jupisi itsekseen. ” Kaikkea sitä joutuu tekemään yhden typykän takia!”, hän ajatteli ja huokaisi sitten. Toisaalta hän kyllä halusi auttaa Sallaa kaikin keinoin. Hän ei olisi voinut vain olla tekemättä mitään jos Salla kerran oli hirveässä kuumeessa. Mutta pyykkääminen....se oli silti vähän liikaa. Kaiken lisäksi Inuyashaa vaivasi tietämättömyys siitä, mitä lähteillä oli todella tapahtunut Sallan ja Koogan ollessa kahdestaan. Entä mitä Kooga oli luvannut Sallalle...? Inuyasha oli turhautunut. Eikö Salla sitten luottanut häneen niin paljon, että kertoisi mitä oli tapahtunut. Ne Sallan haavat olivat todella vakavan näköiset...Sitten Inuyashan ajatukset keskeytti Kooga, joka hyppäsi suoraan pesuvatiin niin että pesuvesi roiskui Inuyashan kasvoille. ” Grr! Senkin!”, Inuyasha huudahti ja ponnahti pystyyn. Kooga katsoi Inuyashaa ihmeissään ja naurahti sitten. ” Kotitöitäkö olet ruvennunt tekemään?”, Kooga nauroi ja virnisti ärsyttävästi. ” Hph! En, vaan pyykkään Sallan likaisia vaatteita, koska Sango pyysi....”

”Sallan?”, Kooga toisti ja katsoi sitten jalkojensa alle. ” Pah! Ethän sinä edes osaa pyykätä piski! Vaatteethan ovat ihan liassa”, Kooga arvosteli. Inuyasha puuskahti. ” No kai jos sinä idiootti tallaat niiden päällä likaisilla jaloillasi sudensonta!”, Inuyasha huusi. Kooga kohotti kulmiaan ja pomppasi pois vadista. Hän osoitti Inuyashaa. ” Hah! Lyön vaikka vetoa, että osaan pyykätä Sallan vaatteet paremmin kuin sinä!”, Kooga haastoi. ” Keh! Kiinni veti sudenkuvatus!”

   Molemmat alkoivat hangata vimmatusti vaatteita pesuvadissa niin että vesi roiskui joka puolelle nurmikkoa. ” Plääh! Salla arvostaa minun työjälkeäni varmana enemmän kuin sinun!”, Kooga ärsytti.  ” Sehän nähdään”, Inuyasha tiuskaisi takaisin ja tarttui Sallan likaisen paidan hihasta. Kooga tarttui toisesta hihasta. ” Minä pesen tämän pölvästi!”, Kooga sanoi ja veti paitaa itseensä päin.  ” Etpäs vaan minä!”, Inuyasha intti ja riuhtaisi paitaa itseensä päin. Sen seurauksena Kooga horjahti niin, että hän tönäisi vahingossa vesisoikkoa, jonka vedet lensivät Inuyashan niskaan. ” Mrrr! Nyt riitti!!”, Inuyasha raivostui, veti Tessaigansa ja huitaisi Koogaa sillä. Kooga väisti ja hänen taakseen syntyi tessaigan iskusta syvä ura keskelle nurmikkoa. Kooga hyökkäsi takaisin ja pian he väistelivät toistensa iskuja siihen malliin, että piha ja puutarha olivat täynnä monttuja. Paikka näytti aivan taistelutantereelta.

   Oli jo myöhäinen ilta ja Miroku kattoi ruokapöytää. Sango tuli olohuoneeseen ja venytteli käsiään kohti kattoa. ” Nukkuuko Salla vielä?” Sango nyökkäsi ja kertoi Kaeden rohdon laskeneen Sallan kuumetta. Kaede ja Rin tulivat olohuoneeseen, hekin hieman uupuneen näköisinä. ” Saadaanko nyt syödä?”, Rin tiedusteli. Miroku nyökkäsi ja istui pöydän ääreen lattialle. Rin hihkaisi ja istu

( Päivitetty: 06.04.2012 23:04 )


 - Ichigo95 | Kommentit (5) | Kommentoi    | Muokkaa 

 

 



  jatkuu...
06.04.2012 22:55 | Ichigo95

 

 

 

” Tuota...onpa hiljaista. Ovatko lapset jo makuulla?”, Sango ihmetteli. ” Nukkuvat kuin tuket”, Miroku hymyili ja ojensi ruokakippoa Rinille. Kaede ja Sango istuutuivat alas, Shippoo heidän väliinsä. ” Hiljaisuudesta puheen ollen, missä Inuyasha on kun täällä on niin hiljaista?”, Shippoo ihmetteli. ” Tosi on. Hiljaisuus loistaa Inuyashan poissaoloa”, Miroku tokaisi. ” Täällä onkin meluisampaa jos hän on täällä”, Kaede mutisi. ” Eikös hän ole vielä pyykkäämässä?”, Rin ihmetteli. Sango nousi seisomaan. ” Niinhän se oli. Laitoin hänet pesemään Sallan vaatteita. Kai hän nyt jo on valmis?”, Sango mietti.  Shippoo laittoi kätensä puuskaan.          ” Ihmettelen vain, miten Inuyashan kaltaisen tyypin voi laittaa pyykkäämään?”, Shippoo epäili ja muut nyökyttelivät päätään. Sango tapitti muita ja sanoi sitten: ” No minun mielestäni hän on jo oppinut olemaan kunnolla ja käyttäytymään aikuismaisesti.” Sitten ulkoa kuului hirveää melua, jonka saattelemana kuului jymähdys ja ruokapöydän viereinen seinä kaatui alas pihan puolelle. Kaikki tuijottivat tuhoutunutta pihaa, missä Inuyasha ja Kooga tappelivat. ” Mi-minun kasvimaani!”, Kaede kauhisteli myllättyjä kukkapenkkejä. ” Onko tuo muka pyykkäystä?”, Rin ihmetteli. ” On, mutta voisi sanoa että pyykkäystä Inuyashan tyyliin”, Miroku täsmensi ja hörppäsi juomaansa. ” Siinä se sinun aikuisesi nyt viilettää”, Shippoo huokaisi ja katsoi Sangoa. Sango ei sanonut mitään.

 

    ” Hah! Joko voimat loppuivat?!”, Inuyasha ilkkui. ” Puhu vain omasta puolestasi!”, Kooga tiuski. Sango katsoi niiden kahden kinastelua ja astui sitten pihalle hiraikotsu olallan viuhoen. ” Nyt tämä pelleily riitti!”, Sango huokaisi. Sango meni riitapukarien luo ja kumautti molempia päähän hiraikotsullaan.           ” Häh?!”, Inuyasha parkaisi ja molemmat tapittivat Sangoa ihmeissään. ” Nyt lopettakaa tuo mölyäminen hyvän sään aikana!”, Sango huusi. ” Mutta tuo aloitti!”, Inuyasha puolusteli osoittaen Koogaa, joka oli sanomassa vastaan. ” Ei minua kiinnosta kumpi aloitti senkin ääliöt! Katsokaa mitä olette tehneet pihalle ja talon seinälle!”, Sango huusi ärtyneenä ja katsoi molempia murhaavasti. Inuyasha ja Kooga perääntyivät säikähtäneenä Sangoa. ” Anna palaa vaimoseni!”, Miroku hihkui ruokapöydästä. ” Suu kiinni sielä!”, Sango huudahti takaisin. ” Miroku...vaimosi osaa olla pelottava”, Shippoo kuiskasi Mirokun selän takaa. ” Tiedän...”, Miroku sanoi.

   Sango huokaisi ja rauhoittui hieman. ” No saitteko edes Sallan vaatteita puhtaaksi?”, hän tiukkasi. Inuyasha ja Kooga katsoivat toisiaan ja sitten jalkojensa alle. He siirtyivät hieman sivuun ja nostivat maasta Sallan täysin entiset vaatteet. ” Tuota...ne taisivat mennä vähän pilalle”, Inuyasha sanoi varovasti ja Kooga nyökkösi vaisusti. Sango katsoi heidän käsissään olevia riekaleisia, repeytyneitä ja mutaisia vaateriepuja. ” Nyt ei hyvä heilu...”, Shippoo totesi ruokapöydästä ja muut sen ääressä nyökyttelivät odottaen mitä tapahtuisi seuraavaksi.

    Sango katsoi molempia niin murhaavasti kuin pystyi. ” Ai vähän pilalle vain? Nehän ovat täysin tuhoutuneet!”, Sango jylisi. ” No kun...En minä osaa pyykätä!, Inuyasha intti vastaan. ” Hahaa! Nyt sitten myönsit sen!”, Kooga lisäsi. ” Et itsekään osaa sudensonta!”, Inuyasha ärisi takaisin.

   ” Kuulkaas...”, Sango aloitti. ” Luulin että saan huitoa hiraikotsulla vain miestäni, mutta...”, Sango sanoi ja kohotti hiraikotsua. ” Nytkö pakoon?”, Kooga kysäisi. ” Jep!”, Inuyasha sanoi ja molemmat pinkoivat juoksuun juuri ennen kuin Sango iski Hiraikotsullaan heitä kohti. ”...hiraikotsulle tulikin uusia kohteita!”, Sango huudahti ja juoksi poikien perään. Shippoo, Rin, Kaede ja Miroku katsoivat huokaisten kun Sango jahtasi Inuyashaa ja Koogaa pitkin mutaista pihamaata. ” On kyllä ihme jos Salla ei tähän meluun herää...”, Shippoo mutisi.

Jatkuu tästä

   Tuuli yltyi ja taivaalle alkoi kerääntyä uusia sadepilviä. Tuulenvire helisytti Kaeden talon verannalla olevaa tuulikelloa joka kilahteli kirkkaasti synkkenevässä illassa. ” Taitaa alkaa sataa”, Miroku totesi katsoen rikkinäisestä seinästä ulos. Rin ja Shippoo tyhjensivät juuri lautasensa tyhjiksi. Shippoo kaatui kellalleen. ” Aah! Olen ihan täynnä! Ruokailuviihdekin oli parasta laatua”, Shippoo sanoi ja vilkaisi syrjäsilmällä ruokapöydän ääressä syöviä Inuyashaa ja Koogaa, joilla molemmilla oli iso kuhmu otsassa. Molemmat tuhahtivat.

” Rin ja Shippoo...Menkääs tekin jo nukkumaan”, Kaede kehotti. Rin nyökkäsi ja juoksi Shippoon kanssa samaan makuukammariin missä kaksoset ja Shokei-vauva nukkuivat. Sango nousi pöydästä ja haukotteli. ” Menen vahtimaan Sallaa yöksi.” ” Etkä mene vaan nukkumaan. Olet uurastanut tänään ihan tarpeeksi”, Miroku sanoi ja komensi Sangon nukkumaan. ” No hyvä on sitten, mutta jonkun muun on vahdittava Sallan vointia yön ajan”, Salla sanoi. ” Minä!”, Inuyasha ja Kooga sanoivat yhteen ääneen. Sango huokaisi. ” Menkää sitten molemmat kunhan lupaatte olla hiljaa herättämättä Sallaa”, Miroku sanoi ja meni sitten Sangon kanssa nukkumaan. Kaede keräsi ruokapöydästä tiskit ja ojensi Inuyashalle rohtopurkin. ” Yyh! Mitä tämä lemuava sohjo on?”, hän irvisti. ” Lääkettä Sallan haavoihin”, Kaede selitti ja muistutti, että haavojen siteet oli vaihdettava välillä.

     Inuyasha ja Kooga istuivat vastakkaisilla puolilla Sallan pedin vieressä. Salla nukkui sikeästi. Sango oli vaihtanut hänelle puhtaan yakatan ja sitonut haavat. Siteissä oli vähän verta, joka oli tullut niiden läpi, mutta veren tulo oli jo tyrehtynyt. Inuyasha kokeili Sallan otsaa, joka oli jo viileämpi. Kuume oli laskemassa. Inuyasha kastoi otsalla olleen siteen veteen ja laittoi sen takaisin otsalle. Sitten hän nojautui takaisin seinää vasten ja katsoi Koogaa. ” Miksi sinä oikein tulit ylipäätään?”, Inuyasha kysyi. Kooga katsahti Inuyashaan päin. ” Mitä se sinulle kuuluu?”, hän tuhahti ärsyyntyneesti. ” Hph! Tulit Sallan takia eikö?”, Inuyasha heitti. ” Mitä sitten?”

” Sinä lupasit hänelle jotakin ja tulit puhumaan siitä”, Inuyasha jatkoi.

” Pah! Asia ei kuulu sinulle piski! Se on minun ja Sallan välinen asia!”

Inuyashaa suututti. ” Mrr! Miten niin?!”, Inuyasha tuohtui.

” Tuskin hän sinuun luottaisi niin paljon että keroisi”, Kooga vastasi kiukkuisena. Oli rasittavaa, että Inuyasha halusi aina tunkea nenänsä joka asiaan. Inuyasha hätkähti. ” Turpa tukkoon! Mitä sinä muka tiedät minun ja Salla suhteesta?!”, Inuyasha korotti ääntään. ” Tuskin te kovin läheisiä olette. Sanopas onko hän kertaakaan avautunut sinulle? Entä kertonut huolistaan tai itsestään mitään?”, Kooga kysyi kohottaen kulmiaan. Inuyasha puri huultaan. Mitä hän olisi voinut sanoa takaisin? ” Niinpä. En siis ihmettele miksi Salla ei kerro sinulle mitään...”, Kooga lisäsi huomattuaan Inuyashan reaktion.

Huoneeseen laskeutui hiljaisuus. Inuyashaa jäi ärsyttämään Koogan kysymys. Eikö Salla ollut keronut hänelle muka mitään? ” Pakko myöntää Salla ei hirveästi ole puhunut itsestään minulle. Tai elämästään. Hän kyllä mainitsi lähteillä että pelkäsi yksin olemista, mutta...sen nyt voisi sanoa kelle vain. En edes tiedä missä hän oikeastaan asuu...Tai  millaista hänen elämänsä on ollut. Hän ei myöskään kertonut mitä Kooga lupasi hänelle...Miksei hän luota minuun? Vai enkö anna tilaisuutta siihen?”, Inuyasha mietti kuumeisesti. Sitten yhtäkkiä Salla käännähti kyljelleen Inuyashaan päin ja sanoi: ” Inuyasha...”  ” Salla?”, Kooga sanoi. Inuyashakin tuli lähemmäs Sallaa. ” Plääh! Näetkös, hän näkee unta minusta!”, Inuyasha kiusoitteli ja virnisti Koogalle ärsyttävästi. Kooga tuhahti. Sitten ennen kuin Inuyasha huomasi mitään Salla veti häntä korvasta ja huusi ” istu!”. Inuyasha mätkähti rähmälleen. ” Miksi hänen pitää vetää korvasta?”, Inuyasha mutisi kiukkuisena. ” Hahah! Onpa teillä ruusuinen suhde ja pah! Hän komentaa sinua jopa unissaan!”, Kooga nauroi katketakseen. ” Ja entä jos sinulla olisi häntä...? Hän varmasti vetäisi siitäkin!”, Kooga hehetti niin että kyyneleet tulivat silmiin. ” Mrr! Tosi hauskaa!”, Inuyasha mutisi lattialta.

   Seuraava aamu valkeni sateisena. Monsuuni riepotti märkiä puita ja talon takapihan jo myllätty maa oli muuttunut mutaliejuksi. Taivas oli pilvilautan peittämä eikä auringonsäteistä ollut tietoakaan Kaiken lisäksi tuuli puhalsi sateen ikävästi vinoon, jonka takia edellisenä päivänä rikkoutunut seinä päästi kylmän viiman ja sateen sisään.

” Sango! Viitsisittekö auttaa tämän kanssa?”, Miroku huusi pidellen kangasta rikkinäisen seinän raon edessä. Kangas estäisi ainakin suurimman osan sisään tulevasta sateesta. ” Odota vähän! Minulla on aamiaisen teko kesken”, Sango huudahti keittiöstä. Miroku yritti yksin pitää kangasta paikallaan sadetta ja tuulta vastaan, jotka pääsivät aukosta sisään. Hän oli juuri naulaamaassa kiinni toista kankaan yläkulmista, kun Shina ja Nori juoksivat meluten olohuoneeseen Shippoo heidän edellään. ” Lääh! Miksi te aina jahtaatte minua?”, Shippoo valitti. Shippoo etsi turvapaikkaa meluisilta kaksosilta ennen kuin hänen hännästään revittäisiin viimeisetkin hahtuvat.

     Shippoo loikkasi pienen kaapin päälle, mutta tarpeeksi korkean. Shina ja Nori hyppivät varpaillaan yrittäen tavoittaa häntä. ” Lopettakaa se jumputus. Salla lepää vielä”, miroku käski ja etsi toista naulaa pitäen kangasta toisella kädellä paikoillaan. Hänen jalkojensa alle oli jo muodostunut lätäkkö ja sade piiskasi yhä kovemmin. ” Mutta isi! Me leikitään!”, Shina puolustautui. ” Niin!”, Nori säesti. ” ” Jaaha. Mikäköhän leikki on noin meluisaa!”, Miroku kysyi ja nosti lattialta juuri löytämänsä naulan. ” Kettujahti!”, tytöt huudahtivat ja pomppivat ylös Shippoota kohti. ” Ei vaan kidutusleikki!”, Shippoo valitti kaapin päältä.

” Ei se tule alas näin. Keksitään jotain muuta”, Shina sanoi siskolleen ja kuiskutti sitten jotain tämän korvaan. Tytöt naurahtivat ja katsoivat Shippoota virnistellen. ” Mi-minä en kyllä tule täältä alas jos niin luulette!”, Shippoo uhosi. ” Lopettakaa Shippoon kiusaaminen! Äsh, ei tämä kangas pysy...Hei tytöt, ettekö voisi auttaa tämän kankaan laitossa?”, Miroku kysyi. Tytöt eivät kuitenkaan lotkauttaneet korvaansakkaan isän pyynnölle vaan juoksivat toiseen huoneeseen. ” Jaaha...ette kai sitten”, Miroku mutisi jo hieman äreänä. Shippoo huokaisi helpotuksesta ja alkoi laskeutua kaapin päältä. Sitten Shina ja Nori singahtivat takaisin olohuoneeseen mukanaan Mirokun pappisauva. Shippoo kiljaisi ja kapusi takaisin turvapaikkaansa. Tytöt heiluttivat sauvaa ylös kohti Shippoota tosin he horjuivat aika lailla puolelta toiselle. ” Hei! Laskekaa se sauva alas! Se on liian painava teille. Kuuletteko?”, Miroku käski ja yritti edelleen pitää kangasta paikoillaan. Koska se oli seinässä kiinni vain yhdestä kulmasta Mirokulla oli täysi työ pitää sitä paikallaan.

” Tule alas!”, Shina vaati ja heilautti sauvaa. ” Shina! Ei! Se on liian painava!”, Miroku toisti. Sauva horjui uhkaavasti oikealle kohti astiahyllyä. Kuului kolinaa ja kilahduksia. Kaikki hyllyn astiat olivat palasina pitkin lattiaa. Miroku irvisti ja kuuli Sangon kysyvän mitä oli tapahtunut. ” Ei mitään! Lapset vain leikkivät ei muuta”, Miroku vastasi.

    Shippoo hyppäsi alas kaapilta. ” Otetaan kiinni! Olemme nyt niin kuin isi ja jahtaamme pahaa yookaita!”, Shina sanoi. Norikin innostui ja he alkoivat jahdata sauva viuhoen Shippoota. ” Tämähän piti olla kettujahti! En ole mikään paha yookai!”, Shippoo valitti.

   Suuri tuulenpuuska puhalsi kohti Mirokua ja hän yritti naulata toista kankaan kulmaa kiinni. ” Mirokuu!!”, Shippoo kiljui ja juoksi kohti Mirokua. Hän pomppasi miehen olkapäälle suojaan kaksosilta. ” Älä yritä suojautua!”, tytöt huusivat ja juoksivat kohti isäänsä heilutellen sauvaa. ” Hei, ei tänne!”, Miroku parkaisi. Samaan aikaan Shokei-vauva alkoi parkua toisessa huoneessa. ” Miroku! Käytkö katsomassa mikä Shokeilla on?”, Sango huusi keittiöstä. ” Juu-u”, Miroku vastasi ähkien, koska yritti naulata kangasta kiinni ja samalla väistellä  tyttöjen heiluttamaa sauvaa. ” Kimppuun!”, tytöt huusivat ja hyppäsivöt Mirokua kohti. ” Että mitä?” Shokei parkui, Shippoo kiljui korvanjuuressa, tuuli ja sade piiskasivat sisään raosta. ” Mitä olen tehnyt ansaitakseni tämän?”, Miroku ajatteli. Tytöt hyppäsivät isänsä syliin, jolloin hän horjahti. Jalkojen alla oleva vesilätäkkö vei jalat alta ja Miroku liukastui. Hän yritti ottaa tukea kankaasta, joka kuitenkin lähti irti. Miroku lensi ulos seinän aukosta ja mätkähti mutaiselle pihamaalle. Tytöt ja Shippoo seisoivat aukon reunalla katsoen maassa rähmällään makaavaa Mirokua.

    Kaede haki pyykkejä narulta, koska oli alkanut sataa. Hän laittoi viimeisen lakanan koriin ja lähti kohti taloa. Kori painoi enemmän märkien pyykkien takia kuin tulomatkalla. Kaede tuli takapihalle ja huomasi jonkun istuvan kurassa keskellä pihamaata. ” Mutta Miroku! Mitä ihmettä sinä touhuat?”

Miroku nosti katsettaan. ” Tuota...mietiskelin vain...etä olisiko mahdollista hankkia lapsenvahti?”

    Oli hiljaista. En kuulut kuin rauhallista hengitystä ja askelten ääniä oven takaa sekä kattoa piiskaavan sateen. Haistoin ruoan tuoksun, joka leijaili oven alta huoneeseeni. Avasin silmäni. Oloni tuntui paljon paremmalta ja haavoihini ei enää sattunut paljoa. Nousin varovasti istumaan. Kevyt yakata tuntui pehmeältä.

Huomasin sitten, että Inuyasha nukkui vasemmalla puolellani. Käänsin pääni ja näin Koogan, joka oli myös sikeässä unessa vuoteeni oikealla puolella. ” Kooga? Mitä hän täällä tekee? Entä miksi he nukkuvat täällä?” He näyttivät kovin väsyneiltä. Ehkä he olivat vahtineet minua koko yön. Niin sen täytyi olla. Otin huoneen nurkasta kaksi peittoa ja laitoin ne poikien päälle. Katsoin Inuyashaa jonka korvat sätkivät välillä. Oli outoa nähdä hänet niin tyynenä ja rauhallisena. Yleensä hän vain nakkelee niskojaan vihaisesti. Äkkiä Inuyasha sanoi jotain unissaan, mutta niin hiljaa etten erottanut mitä hän oli sanonut. ” Ka...gome”,hän sanoi uudestaan unissaan. Näkikö hän unta Kagomesta? Minua alkoi surettaa. Kagome on kuollut ja Inuyasha ikävöi häntä edelleen...Jopa unissaan. Toivoin ettei uni ollut mikään painajainen. Minua alkoi myös kaduttaa. Inhotti se, että olin lähteillä ollut niin ilkeä Inuyashalle kun hän kysyi Kagomen äänestä. Enhän minä voi saada Inuyahsaa Kagomea unohtamaankaan. Ehkä en vain ymmärrä Inuyashaa...En itse ole ikinä kokenut mitään sellaista...Rakastetun menettäminen. En tiedä millaista se on. ” Rakastat Kagomea vieläkin”, sanoin Inuyashalle vaikka hän ei sitä kuullutkaan. Nousin seisomaan ja kävelin kohti ovea. Haluaisin auttaa, mutta miten? Ei sydänsuruja voinut korjata. Ei kai...

4.luvun loppu Siirry 5. lukuun;)

 

( Päivitetty: 06.04.2012 23:03 )


 - Ichigo95 | Kommentit (6) | Kommentoi    | Muokkaa 

 


( Päivitetty: 29.09.2012 20:34 )

 - Ichigo95 | Kommentit (1)Kommentoi


 

Inuyasha world
©2017 Inuyasha fanisivut - suntuubi.com